Kauhujen päivä

Äitini vei minut elämäni ihan ensimmäiseen parturiin. Siellä kun olin parturin penkillä, niin suu rupesi väpättämään. En ihan itkenyt, mutta viittä vaille.

Sen jälkeen mentiin ihan hirveeseen paikkaan, ainakin pikkupojan mielestä. Siellä on hirveitä vehkeitäkin. VALOKUVAAN. Kuva kertoo, mitä siellä tapahtui. Tuli kauhea itku.

Enää en pelkää kameroita. Olen mielelläni valokuvassa, eikä pelota. Vielä mieluummin olen kuvaamassa toisia ja luontoa ja kaikkea silmää miellyttävää. Teen myös valokuvateoksia. Ja siitä pitäen on käyty parturissakin tähän ikään asti, kampaustyyli vain on hiukan muuttunut, eikä pelota yhtään.

Arto ennen ja nyt valokuvateos

Äitini pyörän kyydissä alla olevassa valokuvassa. Ollaanko tulossa vaikka parturista ja valokuvausliikkeestä.

Arto äidin kyydissä

Arto